Ica ja Huacachina

Pariin päivään ei ole tullut postausta, sillä ei ole tapahtunut niin paljoa, että niitä olisi ollut mielenkiintoista lukea, mutta tässä siis kooste kolmesta päivästä.

Lähdin Aguas Calientesista takaisin junalla ja vaihdoin Ollantassa taksiin(!) Lyöttäydyin espanjalaispariskunnan matkaan ja maksoin reilu 1.5 tunnin matkasta Cuscoon huimat 7 euroa.. (Bussilla olisi päässyt puolet halvemmalla, mutta ei mun budjetti nyt tohon kaatunu)

Mun uus lemppari! Vähän kun makeita poppareita, mut ei kuitenkaan.. Veikkaan et toi on eri maissilajiketta ja pieniä tollasia käytetään muroina, nam!

Cuscossa oli meneillään joku mielenosotuskulkue ja poliisit oli varautunu mellakkakilvillä. Ei mitää tietoo mikä oli mielenosotuksen pointti... Mä lähin kattomaan yhden museon sillä ylihintasella lipulla, jonka ostin Ollantassa. Siellä oli paljon esineitä Inca-ajoilta ja maalauksia kristinuskon tulon jälkeen. Oikeen kiva kokemus, mua ois kiinnostanu enemmänki ne ajat, kun eurooppalaiset ei ollu vielä saapunut, mutta pääsimpähän sivistämään itteeni ainaki kerran tän reissun aikana...

Bussista näki noiden talojen valot, kun tuli jo pimeä. Niin tunnelmallisen näköistä!

Saavuin tänne Icaan eilen aamupäivästä ja oikeestaan täällä ei oo mitään sen ihmeempää näkemistä. Eilen kävin katsomassa Plaza de Armasin ja on täällä pari kirkkoakin. Muuten otin rauhassa, sillä en oikein saanut unta bussissa.

Tänään sitten taksilla Huacachinaan, läheiseen kaupunkiin. Huacachina on siitä erikoinen, että se sijaitsee isojen hiekkakukkuloiden keskellä. Tosi pieni kaupunki, pikemminkin kylä, mutta viihtyisä! Keskellä on lampi ja paljon puita ja ympärillä rakennuksia. Turistien houkutuskeinona on sandboarding ja lautoja vuokrattiinkin ympäri lampea. 

Takastullessa jäin Plaza de Armasille ja kävelin siitä hostellille. Ajatuksissani kävelin risteyksen ohi ja päätin kiertää toista kautta. No en tullutkaan siihen mihin oletin, mutta löysin ison ruokakaupan! Kävin täydentämässä eväsvarastot ja oikee tiekin löyty ja ehdin hostellille katsomaan auringonlaskua.

Mun pitää erikseen mainita tästä hostellista, että tää o  paras tähän mennessä! Moderni rakennus, tilavat huoneet (meillä on jopa jääkaappi), pyyhkeet hostellin puolesta, kaikkien käytössä oleva keittiö, iso kattoterassi ja hyvä aamiainen. Ja mä maksoin tästä 7dollaria per yö, ei niiku paha ollenkaan! Mulle ei oo niin välii millanen hostelli, kunhan saan yöpaikan jostain halvalla, mutta joissain paikoissa vessapaperikin on melkein vieras käsite, niin kivaa pitkästä aikaa olla paikassa jossa kylppäri on tilava ja suihkusta tulee lämmintä vettä :D

Loppu kevennyksenä: mä löysin Suomen lipun vihdoin! Oon vähän salaa toivonut, että löytäsin sellasen ja Cuscossa oli! Se oli sellanen iso käsityömarket, josta sen bongasin. Käytäville oli ripustettu eri maiden lippuja ja niitä oli siellä kymmenittäin (koska Suomikin oli pääsyt mukaan :D)

-Crista-

Se kauan odotettu Machu Picchu

Noniin voin varoittaa jo etukäteen pitkästä postauksesta :D

Lähdin hostellista vähän ennen neljää. Ovi oli lukossa eikä työntekijää näkyny missää, vähä aikaa pyörin siinä, kunnes puhelin saattumalta soi ja työntekijä tuli paikalle ja päästi mut ulos. Luulin olevani ensimmäisiä ihmisä paikalla, mutta ei! Siellä oli jo yhden bussilastillisen verran ihmisiä jonotamassa ja koko ajan tuli lisää. Satuin just hyvään aikaan, sillä viis minuuttia myöhemmin jonoa oli jo paaljon enemmän.

Siinä mun takana oli joku toimisto tms. jonka takia jonoon piti tehdä väli siihen kohtaan. Voi niitä ihmisparkoja, jotka luuli vielä vähän ennen puolta kuutta, että jonon pää olisi siinä. Todellisuudessa se oli jossain horisontissa.. Yllätyin siitä, kuinka moni oli heti aamusta menossa. Pääsin toiseen bussiin heti kolmantena ja matkaan meni puolisen tuntia. Kuski kaahasi tiukista mutkista huolimatta oikein reippaasti, varmaan pariin kertaan tullut ajettua reitti.

Aamu oli sateinen ja usvaa oli paljon. Machu Picchun porteilla ei kauaa tarvinut odottaa, kun paikka aukesi. Taas turha stressi siitä Visa Electronista, ei sitä kukaan kaivannut... Myös juomapulloista ja eväistä olin lukenut paljon, että on tosi tarkkaa mitä sinne saa viedä, no eipä ollut.. Mulla oli liian vähän vettä mukana, koska luulin joutuvani luopumaan siitä porteilla.

Kävelin Wayna Picchun portille ja oli mukavaa kun muita ihmisiä ei näkynyt missään. Neljä laamaa tuli vastaan ja siinä kaikki. Seitsämältä päästiin aloittamaan Wayna Picchulle kipuaminen. Edelleen satoi ja siellä sitten tarvottiin jyrkkiä portaita. Mulla kesti 55 minuuttia päästä huipulle, olin tosi yllättynyt, koska arvio kestosta on 45-90min.

Wayna Picchulta otetaan ne klassiset kuvat, josta näkyy koko Machu Picchun kaupunki lintuperspektiivistä. Tällä kertaa näkyvyys oli tosi huono ja pystyi vain kuvittelemaan, että siellä ne jossain on. Reitti jatkui pienen temppelin ohi ja tunnelin läpi, joka oli todella ahdas ja vielä lätäköitä väistellessä aika hankala suoritua sieltä. Takaisin päin tullessa porukkaa tuli paljon vastaan ja maa oli muuttunut mutaiseksi, sade oli kuitenkin lakannut.

Yhteensä aikaa meni kaksi tuntia ja alas päästyäni lepuuttelin jalkoja hetken ennenkuin jatkoin matkaa. Nyt ihmisä oli virrannut jo paljon raunioille, etenkin ryhmissä kulkevaa porukkaa löytyi vaikka millä mitalla. 

En osannut kuvitella Machu Picchua niin laajaksi. Sieltä todella löytyi lääniä ja käveltävää. Eksyin vähän reitiltä ja jouduin ulos johtavalle polulle. Ei se mitään, ostin vesipullon ja uudestaan sisään. Siinä vaiheessa aurinko paistoi jo kirkkaalta taivaalta ja Wayna Picchultakin olisi nähnyt hienosti. Toisaalta olisi kannattanut olla jälkimmäisessä ryhmässä, jotta pilvet olisivat ehtineet väistyä, mutta olihan se siistiä kävellä usvan keskellä ja fiilistellä sitä tunnelmaa kun olisi pilvien keskellä.



Laamat siis oleskelivat siellä vapaasti ja välillä ne innostuivat juoksemaan kilpaa jyrkillä mäillä. Ne olivat tosi kesyjä eikä välittänyt ihmisistä. Siellä lenteli myös lintuja, jotka muistuttivat pääskysiä ja niillä oli pesiä kivimuurien raoissa.

Lähdin Machu Picchulta noin puoli yhden aikaan, olin viettänyt 6 ja puoli tuntia ihmetellen, kuinka noin suuri kaupunki pysyi niin pitkään piilossa. Bussijonot olivat taas pitkät, mutta en tainnut odotella kuin kymmenisen minuuttia, sillä seuraava ja seuraava bussi odotti jo paikalla.

 Aguas Calientesiin tai Machu Picchu Puebloon (toinen nimitys kaupungille) saavuttua ostin ison kolmioleivän, sillä mun päivän ruoka oli koostunut vain välipalakekseistä. Suihkuun ja sänkyyn hetkeksi lepäämään. Hetki venyi aika pitkäksi, sillä ulos lähdin vasta puoli viideltä. Pakkailin kamoja ja katselin kuvia retkeltä. Tulin syömään oikein perulaista ruokaa (not), nimittäin pitsaa.

Ajattelin, että voisin tehä matkan jälkeen postauksen mun Machu Picchu vinkeistä! Ite en nimittäin löytänyt kauheesti käytännön tietoa Machu Picchusta ja sinne matkustamisesta (suomeksi ainakaan) 

Tasan viikko mun synttäreihin ja siihen, että on vika kokonainen päivä Perussa, hui aika rientää niin nopeasti! Huomenna kuitenkin taas matkustuspäivä ja siirryn länsirannikolle ja lähemmäs Limaa, siitä myöhemmin lisää :)

-Crista-

Aguas Calientes

Hellouu, tässä tulee nyt kaksi päivää samaan postaukseen, toivottavasti ei oo liian pitkä teksti luettavaks :)

Lähdin siis Ollantasta lauantai aamuna, olin juna-asemalla hyvissä ajoin (tottakai). Kuumoilin sitä rinkan painoa, mutta kukaan ei edes vilkaissut sitä, joten ei mitään hätää sen kanssa. Vähän ihmettelin, että miksi mun vaunuosastoo ei oo junassa, kunnes tajusin et oon niin ajoissa että se on edellinen juna (itseasiassa tuli vielä toinen juna, joka ei ollu mun)

Juna oli ulkopuolelta aika rupusen näköinen, mutta sisältä oikein viihtyisä. Mun vaunuun sattu just iso vanhuspoppoo, mutta ei se menoa haitannut. Juna kulki melkein koko matkan joen vartta pitkin ja välillä se meni tunneliin (jolloin kaikki vanhukset hurras :D)  Hienot maisemat taas jälleen kerran!

Kun astuttiin junasta ja asemalta ulos, meitä odotti niin vehreä maisema. Sen jälkeen "joutui" kävelemään ison käsityömarketin läpi. Siinä oli tuliaisshoppaajan unelma.

Vähän meni aikaa löytää hostelli ja hiki vaan virtasi kuumassa auringonpaisteessa. Onneksi pääsin suihkuun ja rauhoittumaan (edellisenä yönä lauma nuoria huusi ja kälätti hostellissa)

Kaupunki ulottuu käytännössä joen molemmin puolin ja poikittain menee paikallisten tavarajunan raiteet. Pieniä siltoja siellä täällä ja paljon turistiravintoloita. Ostin Machu Picchulle menevään bussiin liput valmiiksi ja haahuilin ympäriinsä. Kolmen aikaa tuli tajuton nälkä (olin syönyt vain aamiaisen) ja tilasin burriton, nams! Täällä hinnat on kyllä omaa luokkaansa, luulin että Cuscossa oli paha, mutta ei...

Seuraava päivä:

Huonekaverilla on paha yskä, joten heräsin jo aikaisin sen takia. Aamiaisen jälkeen lähdin kuumille lähteille ja siellä vierähti yli kaksi tuntia lilluessa. Takaisin tullessa vein osan vaatteista pesulaan ja sain kuulla, että ne voi hakea vasta kymmeneltä illalla, olisi pitänyt viedä jonnekin muualle.. 

Yritin ottaa päikkäreitä, mutta eihän siitä tullut mitään. Lähdin kävelylle ja söin vähän evästä. Sitten alkoikin sataa ja tulin hostellille turvaan. Varasin bussilippuja ja hostellihuoneita seuraavalle viikolle, bussilipun hinta Cuscosta Icaan oli ponnahtanut hurjasti, joten ostin lipun toiselta firmalta. Ihan fiksua oli varailla huoneitakin, sillä ne varataan niin nopeasti loppuun.

Hyvä muuten, että ostin bussiliput jo eilen, sillä tänä aamuna jonoa oli paljon. Bussiin jono oli vielä vaikuttavampi, ainakin 300 metriä ja vielä 11 aikaan jonoa riitti. Itse aion olla huomenna jonottamassa ensimmäiseen bussiin aamu neljän jälkeen, kun ensimmäinen bussi lähtee puoli kuusi. Tulee pitkä päivä!

Menen varmaan vielä syömään jotain täyttävää, että huomenna jaksaa ja sitten unta palloon ja kymmeneltä vaatteiden haku, ihanaa saada taas puhtaita vaatteita (joo oon kyl ite niitä putsaillu välillä, mutta silti!)

Se voi olla, että Machu Picchu-postausta ei tule heti huomenna, riippuu siitä kuinka puhki oon päivän jälkeen, mutta tulee kun jaksan ja wifi antaa myöten! :D

Ollanta Ruins

En eilen tainnut mainita mitään Ollantan raunioista, mutta katoin että on niin suolanen hinta, että välistä jää. Tänään kuitenkin päätin maksaa itteni kipeeks ja mennä kattomaan ne.

Vietin siis aamupäivän raunioilla kiipeillessä. Mulla kun oli aikaa niin lähdin kävelemään ihan ylös pienelle temppelille, joka oli vuoren huipulla. Ainoastaan yksi henkilö kiipesi samaan aikaan sinne, enkä nähnyt ketään muita. Kiva tunne olla yksin vuoren huipulla ja katsella alas kaupunkiin. Huhkiminen oli sen arvoista!

Ylhäällä ollessani tuli pari pisaraa ja lähdinkin reippaasti takasin päin, sillä mulla ei ollu mitään sadesuojaa. Loppu rauniot kävelin pienessä tihkussa, mutta se ei menoa haitannut kun aurinko silti paistoi.

Unohdin eilen mainita, että täällä kulkee koko ajan busseja ja takseja kuljettaen porukkaa Cuscosta Inca-junalle. Täällä on koko ajan ryhmä liikenteenohjaajia, koska teillä mahtuu ajamaan vain yhteen suuntaan.

Muuten oon tänään suunnitellu loppureissua ja chillannu. Ei ihan hirveesti uutta näkemistä tälle päivälle jääny, mutta toi rauniohomma oli kiva. Ja sain tietää, että se lippu käy 16 eri paikkaan täällä Cuscon alueella, toivon ehtiväni käydä pari museoo Cuscossa niin yhen kohteen hinta ei jäis nii suureks.. Muut paikat ei oo valitettavasti mitenkään mun kulkureitillä.

Tämmönen random juttu lopuks: En tiiä onko tää Perussa yleistä, että aamiaisleipä syödään voin ja mansikkahillon kanssa vai onko se vaa kaikissa hostelleissa (nimittäin kaikissa hostelleissa on ollu samanlainen aamiainen) Vähän jännä yhdistelmä, mutta toimii :D

Huomenna Inca-junalla Aguas Calienteen ja kuulemma siellä on kuumia lähteitä, nimensä mukaisesti (aguas=vesi ja caliente=kuuma) Ootan innolla uuteen paikkaan pääsyä ja Machu Pichhua, jonne kipuan maanantaina!

-Crista-

Ollantaytambo, muutakin kuin välietappi?

Eilisestä vielä sen verren, että kun lähdin wifin äärestä (kuppilasta), alkoi sataa kuin Esterin perseestä. Vettä tuli niin paljon että kirkon portailtakin vesi vain vyöryi alas.. Vaikka mulla oli takki ja sadeviitta, päätin jäädä katokseen odottelemaan. Ukkonenkin oli ihan yläpuolella, mutta puolen tunnin odottelun jälkeen sade hiukan hellitti ja lähdin kävelemään hostellille. Ne "kivat kapeet kujat" ei ollu niin kivoja kun autot heitti vettä mukavasti päälle.. Toinen kenkä kastui ja pyyhe oli jäänyt ulos "kuivumaan."  Onneksi muuten vaatteet eivät kastuneet.

Aamupäivästä lähdin sitten minibusseille ja mulle kävi hyvä tuuri sillä ei tarvinut kauaa odotella että bussi oli täynnä. Matka kesti kaksi tuntia, ja se meni kuin siivillä, sillä maisemat olivat niiiiin upeat! Ensin ylhäältä näki kuinka kaupunki levittyi vuorten rinteille ja myöhemmin maaseudulla näki viljelyksiä ja eläimiä. 

Näimme erään kaupungin ylhäältä ja sitten alkoikin armoton serpentiinitie, että pääsimme alas.

Näkyy huonosti, mutta vuorten huipulla lumi ja jää kiilti auringossa, niin hienon näköistä!

Ollanta (Ollantaytambo) on todella ihana paikka. Ihmiset liikkuu täältä joko Machu Picchun suuntaan tai Cuscoon. Okei täällä on aika paljon turismia, mutta silti tää on jotenkin tosi söpö ja kiva kaupunki. Paljon enemmän luontoa kuin muualla, vuoren rinteetkin ihan vieressä.

Se piti sanoa, että tää eroo esim. Cuscosta siten, ettei kukaan ei yritä tuputtaa mitään turistikrääsää, ihanaa! Vaikka tää onkin tällanen turistien välietappi, tuntuu että paikalliset elää omaa elämäänsä.

Taidan valittaa internetin toimimattomuudesta koko ajan, mutta niin se vain menee, sillä päivällä koko kaupungissa ei toiminut wifi, nyt vasta viiden aikoihin tapahtui ihme ja se toimii taas. 

Rupee tulee viilee, kun aurinko meni jo vuoren taakse ja tuulee aikalailla. Ehkä tää päivä on pulkassa tältä osaa ja meen hostelliin kattomaan toimiiko niitenkin wifi jo. Ostin iltapalaks pari täytettyy croisanttii pikku kojusta.

-Crista-

Cusco vol. 2

Peru-oppaassa oli sellanen karttaan merkitty reitti, jota kävellen näkee kaikki tärkeet kohteet, lähinkin kävelemään sen kanssa aamutuimaan. Suurimman osan jutuista olin nähnyt jo eilen, mutta uusiakin paikkoja löytyi! Esimerkiksi iso markkinahalli, josta löyty vaikka ja mitä. Ostin sieltä tuorepuristetun appelsiinimehun, ah niin hyvää!

Täällä on yhä Incojen aikasia muurin pätkiä, jotka on kyllä taidolla tehty ja kaiverrettu.

Tollanen sisäpiha oli täynnä turisteja ihmettelemässä laamoja..

Tykkään tästä kaupungista, täällä on paljon kapeita kujia, joita ympäröi korkeat muurit/talojen seinät. Huono puoli siinä on, että autojen pakokaasut tukehduttaa sut sinne keskelle... Hyötyliikunta on huipussaan kun joutuu kävelemään ylä- ja alamäkiä koko ajan.

Mulle tuli kauhee nälkä ja kun subwayn mainistaja ojens mulle jonkun lappulippusen, en voinu olla vastuttamatta ajatusta tonnikalasubista. Vähän sen jälkeen kun oli  päässy syömään, lauma muita reppureissaajia ilmaantu kans paikalle, jes en ollu ainoo :D Noin tunti sen jälkeen tajusin jättäneeni lompakon sinne, mutta onneks se löyty <3 Olisin ollu niin pulassa, jos sitä ei ois löytyny..

Nyt istuskelen tällasessa juice baarissa, koska täällä on wifi! Se hostellin wifi on niin hidas, ettei bloggaamisesta tuu yhtään mitään. Oon pahoillani et kuvii on näin vähän, mutta snapchat ystävällisesti päätti kadottaa kuvat muistoista.

Näköjään parissa viimesessä tekstissä ei oo päätä eikä häntää.. Huomenna kuitenkin minibussilla Ollantaytamboon, toivottavasti snäppi, kännykkä ja wifi toimii ni saan jaettuu hienoja juttuja!

Kiitos ja anteeks
-Crista-

EDIT: Äiti lähetti kuvan visakortista ja tiliotteesta, ehkä ne kelpaa!

Cusco

Taas alko hienosti kun otin taksin hostellille. Kuski sanoi että se on kulman takana eikä sille tielle voi autot ajaa, ei tartte montaa kertaa arvata oliko se siellä. Pääsin noin puoleen väliin ja jouduin talsimaan loput 1.5 km. Heitin rinkan vain huoneeseen ja lähdin ulos, sillä olin niin ajoissa että muut nukkuivat vielä.

Ostin Inca Rail liput eli junaliput Aguas Calienteen, Machu Pichhun viereen. Maksoin 110 dollaria siitä enkä mene edes koko matkaa, vaan puolesta välistä, Ollantataymbosta, johon menen pariksi päiväksi. Täällä on muutenkin kunnon turistihinnat, maksoin alle litran vedestä melkein 3 euroa

Aikani kuluessa ajattelin käydä vilkaisemassa mistä minibussit sinne lähtevät. Olin odottanut jotain pientä asemaa, mutta se olikin vain kasa autoja ja huutavia miehiä...

Cusco sijaitsee yli 3000 metrissä ja kosteustaso on korkealla.. Ihan lämmintä kun aurinko paistaa mutta pitkähihaisella tuolla liikuin, tänään tulee käytettyä ensimmäistä kertaa takkia kun aurinko laskee ja lämpö siinä samalla.

Löysin jo kaks kriisin aihetta mulle.. Siihen junaan saa ottaa vaan käsimatkatavaran, joka on alle 8kg. No mun rinkka on ehkä 10 kiloa ja jos tungen mun repun sinne ni se on pari kiloo lisää, mut en usko et se nyt on mikää maailmanloppu. Toinen on se, että Machu Picchulla pitää näyttää lippu, passi ja visa millä on maksanut sen lipun ja mähän maksoin sen visa electronilla, jonka jätin kotiin...

Istuskelin kirkon portailla ku mua lähesty sellanen nuori nainen, joka sano jotain enkä ymmärtäny sitä. Sit se iski jonku oppikirjan mun käteen ja pyys et luen ääneen yliviivatut kohat. Se kirjotteli ylös miten ne lausutaan ja kyseli välillä et näinkö. Oli jotenki hellyyttävää vaikka samalla mietin et mun ikänen ihminen ei osaa ees lausuu enkkuu... Mut tuli tosi hyvä fiilis et sain autettuu häntä!

Sit viel yks juttu ainaki! Vaihdoin äskön huonetta unisex-huoneesta naisten-huoneeseen, ku niil oli nii paljo miehuä tulossa. Samalla vaihtu yläsänky alasängyks <3 Täällä toimii myös paremmin wifi ni ei tartte ulkona värjötellä ja kirjottaa blogia :)

Tästäpä tuli sekava postaus, 
mutta koittakaa kestää! :D