10/02/2016

Köyhän miehen Galapagossaaret

Eilen oli pitkä ja tapahtumarikas päivä, joten mennään suoraan asiaan!

Aamusta opas tuli hakemaan mut hostellilta ja käveltiin satamaan. Oli kiva jutella hänen kanssaan ja taas tuli esiin se, että Suomesta ensimmäisenä tulee mieleen hyvä koulutus ja että se on maailman parhaita paikkoja elää. 

Mutta takas asiaan, lähettiin isolla avoveneellä matkaan ja meitä oli noin kolmekymmentä. Samoihin aikoihin lähti monta muutakin venettä. Ensimmäinen stoppi oli Candelabra Geoglyph (piti lunttaa). 150 metriä korkea kuva hiekassa, joka näytti kaktukselta, varmaa tietoa sen alkuperästä tai tarkoituksesta ei ole. Se on kuitenkin tehty sellaiseen kohtaan ettei tuuli osu siihen ja hautaa kuvaa, Paracaksessa sataa myös todella harvoin, käytännössä ei koskaan, joten senkin takia kuva on kestänyt aikaa. 




Jatkettii matkaa pienten saarien lähelle, jotka oli täynnä lintuja. Täydellä tarkoitan tuhansia! Oli pelikaaneja, lokkeja ja paljon muita mitä en edes nimeltä tiedä. Yksi kallio näytti kauempaa mustalta kunne tajusin että se on vain täynnä lintuja.. Retken kohokohta oli kun näin pingviinejä!! En aluksi uskonut, että Perussa olisi niitä, mutta aina oppii uutta.



Näin menomatkalla pari hyljettä sukeltelemassa ja saarilla niitä köllötteli auringossa niin tyytyväisen näköisinä. 


Vähän mua mietitytti se luonnonsuojelu osuus, kun veneitä oli paljon ja kaikki meni vuorotellen ihan lähelle lintuja ja hylkeitä. Jopa niin lähelle että melkein olisi yltänyt koskettaa. Eläimiä se ei näyttänyt haittaavan, mutta silti vähän kumma juttu..



Tultiin takas satamaan ja mulla oli tunti aikaa levähtää ennen toista retkeä luonnonsuojelualueelle. Bussi haki mut ja hyvän kasan muita matkaajia ja lähdettiin kohti aluetta. Se oli yhtä autiomaata! Kaikkialla kellertävää hiekkaa, kuivunutta levää ja suolakiteitä.



Katsottiin museossa video luonnonsuojelutoiminnasta ja saimme päättää kiertäisimmekö museon vai menisimmekö katsomaan flamingoja. Kysymys oli, pääsemmekö lähelle lintuja ja opas sanoi kyllä, sinne siis. Todellisuudessa näimme vaaleanpunaisia pisteitä kaukaisuudessa...


Tuolla jossain ne oli

Pysähdyimme katsomaan punaista hiekkarantaa. Aika mieletön näky, kun rannan jälkeen on pelkkää hiekkaa silmäkantamattomiin. Meidät vietiin toiselle rannalle, jossa oli pari ravintolaa. Mulla oli omat eväät ja istuskelin rannalla kattelemassa maisemia.



Päivän aikana iho hiukan paloi auringossa ja tuulen takia sitä ei huomannut. Yllätyin etten palanut pahemmin. Käväisin hostellilla jättämässä ylimääräset kamat ja otin pitkähihaisen mukaan. Menin syömään ja viereiseen pöytään istui pari tyyppiä samasta hostellista. Vähän ajan kuluttuu he kysyivät josko haluisin seuraa. Kaverukset olivat Ruostista! (Niin vähän epäilinkin kun kuuntelin kieltä, mutta en ollut varma) Juttua riittl kovasti ja heillä matka oli vasta alussa. Hiukan isomman luokan retki tiedossa heillä: kolme kuukautta ja ympäri Etelä-Amerikkaa.

Jäin katsomaan auringonlaskun ja tulin hostelliin, aika väsynyt fiilis päivän jälkeen. Vielä lämmin suihku kruunasi illan.


Lisää ja parempia kuvia tulee sitten kun pääsen siirtämään kameran kuvat koneelle :)

-Crista-

2 kommenttia: